Kuva: Kuurakairan Saska riekoilla

Bretoni (Epagneul Breton)

Bretoni on Ranskassa, Keski-Bretagnessa kehitetty monipuolinen seisova lintukoira. Sen määrätietoinen jalostus aloitettiin 1800-luvun lopulla ranskalaisten linnunmetsästäjien toimesta, sillä he huomasivat näiden koirien erityiset ominaisuudet ja valtavan metsästysinnon. Bretoni on ranskalaisista seisojaroduista suosituin ja levinnyt ympäri maailmaa. Myös Suomessa bretoni on lisännyt jatkuvasti suosiotaan metsästäjien joukossa.

Rodun metsästysominaisuuksia on arvostettu ja pyritty vaalimaan kautta aikojen ja yhä tänäkin päivänä rodun alkuperän kunnioittamisen tulisi olla keskeisimpänä ajatuksena rodun parissa toimiessa.

Bretoni on seisojaroduista pienin, mutta soveltuu koostaan huolimatta erinomaisesti mihin tahansa linnustukseen kaikenlaisissa maastoissa ja toimii apuna myös muun riistan metsästyksessä. Metsästysinnoltaan bretoni on varhaiskypsä, sillä on erinomainen hajuaisti ja se on taitava hakija. Maastossa se liikkuu eloisasti ja haku on hyvin maastonpeittävää, älykästä ja suunnitelmallista olematta kuitenkaan mekaanista. Bretonin tulisi noutaa maalta ja vedestä iloisesti ja oma-alotteisesti. Suomessa bretonin rodunomaisia käyttöominaisuuksia testataan kanakoirien erikoiskokeella (KAER).

Luonteeltaan bretoni on energinen ja älykäs. Se tarvitsee johdonmukaisen koulutuksen, selkeät rajat ja luotettavan johtajan, jolloin siitä saa miellyttävän jahtikaverin ja sosiaalisen kotikoiran metsästyskausien väliseksi ajaksi. Koulutukseen on siis panostettava, koiraa on alettava opastamaan jo pentuna toivottuihin käyttäytysmalleihin! Rotua kysytään toisinaan pelkästään seurakoiraksi ja muuhun harraskäyttöön. On kuitenkin syytä muistaa ja ymmärtää, että vilkkaan bretonin sammumaton metsästysinto saattaa hallitsemattomana johtaa ongelmiin. Metsästysominaisuuksien ja rodun erityispiirteiden säilymisen kannalta on positiivista, että kasvattajat harvemmin myyvät bretonia muihin kuin metsästäviin koteihin

 

.

Bretonin olemus on täynnä energiaa, se on tarmokas, eloisa ja teräväkatseinen pieni koira. Ranskalaisilla on oma termi ”COB” kuvaamaan bretonin lyhytlinjaista ulkomuotoa; rotu on rakenteeltaan vankkaluustoinen ja hyvin tiivisrakenteinen olematta kuitenkaan raskas tai liioiteltu. Vaikka bretonissa voi nähdä joitain vaikutteita sekä spanieleista että settereistä, se ei kuitenkaan saa olla rakenteeltaan kumpaakaan tyyppiä. Bretonin tulisi olla ulkomuodoltaan kauttaaltaan tasapainoinen, kompakti ja lyhytlinjainen; sen runko on neliömäinen (säkäkorkeus = rungon pituus), sillä on lyhyet korvat ja verraten lyhyt pää, leveä selkä sekä lanne, voimakas rintakehä – ja kuitenkin sen tulee olla riittävän tyylikäs. Urosten tulisi olla säkäkorkeudeltaan 48 – 51 cm ja narttujen 47 – 50 cm.

Rotu on helppohoitoinen ja perusterve. Sillä on melko niukka turkki ja hapsutus, jonka säännölliseksi hoidoksi riittää yleensä harjaus. Terveystilanne on muutoin hyvä, paitsi lonkkaniveldysplasian osalta kuvaustulosten taso on heikko ja rodun jalostuksessa asiaan on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota.

Bretonin virallinen rotujärjestö Suomessa on Saksanseisojakerho ry. Rotu kuuluu FCI:n roturyhmään 7 kanakoirat, luokkaan 7.1.2 Spanielityyppiset mannermaiset kanakoirat.